Ajanlanit

Siivekkäät, mutta muuten ihmisiä muistuttavat Ajanlanit tunnetaan kiertelevästä elämäntyylistään, pitkistä ja paksuista hiuksistaan sekä tietenkin suurista, sulkien peittämistä siivistään. Ajanlaneja tapaa melkein maan jokaisesta kolkasta, ja puihin rakennettu, vuoristojen välisessä metsässä sijaitseva pieni kylä majoittaa kulkijat joko hetkeksi tai pidemmäksi aikaa. Ajanlanit ovat omissa oloissaan viihtyvä, melko harvalukuinen kansa.

Ulkonäkö & pukeutuminen

Ajanlanit ovat pitkiä, ihmisenkaltaisia olentoja, joilla on siivet. Näiden pituus yltää lähes aina vähintään 190 senttimetriin, yleensä vähän sen ylikin. Näiden profiilia hallitsevat kapeat, lähes haltiamaiset kasvojenpiirteet ja kokoon nähden melko isot siivet, jotka mahdollistavat lentämisen. Heidät tunnistaa siipien lisäksi pikimustista, paksuista hiuksistaan, joita nämä pitävät auki ihan vain turhamaisuuttaan.

Kasvot ovat yleensä hyvinkin siropiirteiset ja luovat nopeasti terävän, kopean mielikuvan ja niiden malli on jotain ihmisten normaalien, pyöreähköjen kasvojen ja haltioiden kapeiden kasvojen välimaastossa. Kasvot kuitenkin näyttävät usein kapeammilta mitä ne oikeasti ovat, kiitos hieman kärjestä suippojen ja pitenevien korvien. Niissä ei kuitenkaan ole syvyyttä, eli silmät eivät ole syvällä silmäkuopissaan, nenä on matala ja huulet melko huomaamattomat, eivätkä poskipäät ole korkeat. Hiukset ovat lähes poikkeuksetta mustat (tai vähintään hyvin tummat) ja yltävät vähintään alaselkään. Otsatukan puuttuminen on heidän keskuudessaan sanaton sääntö, jota ei yleensä rikota.

Tunnistettavin piirre Ajanlaneissa on kuitenkin profiilia hallitsevat siivet, jotka kiinnittyvät lapaluiden kohdalle, ja yltävät melkein poikkeuksetta maahan asti, mikäli ne saavat riippua rentoina alhaalla. Ne ovat paksujen, pitkien höyhenten peitossa, ja nämä hylkivät myös tehokkaasti vettä toimien myös tarvittaessa sateensuojana. Väritys on hyvin maanläheinen, mutta ei välttämättä kovin hillitty, vaan sävyt voivat toisinaan olla kirkkaitakin. Usein siiven yläreunassa kulkeekin kirkkaampi raita, ja sen jälkeen väri tasoittuu tummemmaksi ja tasaisemmaksi, kunnes on melkein musta siiven alareunassa. Väreinä esiintyy ruskeaa, vihreää, ja värillä punertavia sävyjä, ja hyvin harvoin sinistä. Pelkät sulatkin saattavat itsessään jo hieman tummentua kärkeä kohden. Siivet ovat osana Ajanlanien jäntevässä, hoikassa vartalossa korostamassa siroa yleiskuvaa. Nämä kulkevat ryhdikkäästi, vähän turhankin kopean ja turhamaisen näköisinä, ja koristelevat korviaan, ja siipiensä reunoja usein lävistyksin, sekä molempien sukupuolten edustajat käyttävät myös runsaasti koruja, ja erityisesti nämä suosivat näyttäviä sormuksia. Sormet ovat hoikat, usein luut saattavat näkyä myös ranteessa ihon lävitse. Raajat ovat myös pitkät.

Vaatteissa nämä suosivat hyvin paljon näyttäviä kirjailuja korujen lisäksi, ja suosivat vaatteita, joissa on alaspäin leveneviä hihoja tai lahkeita, runsashelmaisia mekkoja ja pitkiä takkeja ja viittoja talvisin. Sekä miesten että naisten pukeutumisesta löytyy ”tavallisiakin” tunikoita ja housuja, mutta usein nämä esittelevät turhamaisuuttaan myös vaatteillaan.

Magian esiintyminen & käyttö

Magia on harvinaista Ajanlanien keskuudessa, ja mikäli sitä esiintyy, se esiintyy hyvin heikkona. Ajanlanien yleinen suhtautuminen magiaan on enemmänkin kuin vain vähän nihkeä, eikä se kiinnosta heitä lainkaan, vaan heille riittää lentämisen tuoma vapaus ja tila. Nämä eivät myöskään ole yleisesti ottaen kovin taitavia parantajia, vaan mieluummin turvautuvat ulkopuoliseen apuun, mutta vasta kun on aivan pakko.

Kulttuurin erityispiirteet

Ajanlanit ovat yleensä turhamaisia, hyvin itsetietoisia persoonia, joilla on vahvat mielipiteet myös asioihin, jotka eivät heille kuulu. Nämä elävät itsenäistä elämää, vaikka heillä onkin mantereen keskiosissa katseilta piilossa kylä, jonne vain Ajanlaneilla itsellään on pääsy. Itsenäinen elämäntyyli näkyy myös perheissä; yksinhuoltajia ja aviottomia lapsia näkee usein, eikä ainakaan Ajanlanien kesken heitä katsota lainkaan kieroon, päinvastoin, he ovat samanlaisia kuin muutkin. Muiden valintoihin ei yleensä myöskään puututa mitenkään, tai ainakaan kommentoida niitä niin, että asianosaiset kuulevat. Tämäntyyppinen kohteliaisuus liittyy lähinnä muihin Ajanlaneihin ja näiden elämään, mikäli nämä jossain yhteydessä tapaavat.

Ajanlanien yhteisö on hajanainen, vaikka heillä onkin kylä. Tämä kylä tarjoaa suojapaikan ja kodin niille, jotka eivät jostain syystä innostu kiertelevästä elämäntyylistä tai ovat saaneet siitä tarpeekseen. Näiden kylä on melko pieni, ja rakennettu korkealle puiden latvustoihin, piiloon muiden katseilta. Vaikka lisämateriaalia onkin tuotu oksien joukkoon, perusta löytyy aina elävistä puista, vaikka Ajanlanit eivät luontoa erityisemmin arvostakaan, se vain tarjoaa heille hyvän pohjan rakentaa kylä latvustoihin. Vaikka Ajanlanit lentävätkin suurimmaksi osaksi paikasta toiseen, niin varmuudeksi kylässä on joukko siltoja, jotka kulkevat puusta ja asunnosta toiseen. Varsinkin ahtaissa paikoissa nämä ovat tärkeitä, jos siipiä ei saa levitettyä tarpeeksi lentämistä varten. Kylä on hyvin luonnollisen näköinen, eikä sitä välttämättä erota maasta katsoen kuin vain ainoastaan siltojen ansiosta. Kylässä asuu vain harva Ajanlan. Suurin osa kiertelee maata, asuu hetken toisaalla ja muuttaa sitten taas. Nämä eivät juuri koskaan asetu aloilleen, vaan jo lapset tottuvat liikkuvaan elämään, ja se on heillä verissä.

Näillä ei myöskään ole avioliittoa muistuttavia suhteita, vaan useimmat suhteet ovat enemmän tai vähemmän irtosuhteita, ja yksinhuoltajavanhempia (useimmiten äitejä) on paljon, ja se on Ajanlaneille täysin normaalia. Poikkeuksiakin toki on, ja Ajanlanit suhtautuvatkin melko liberaalisti kaikenlaisiin seurustelusuhteisiin. Näiden eliniästä ei ole varmaa tietoa, ehkä juuri näiden huolettoman elämäntyylin takia. Varovaisimmat arviot määrittelevät iän lähelle viittäsataa vuotta, mutta uskaliaimmat väittävät iän lähentelevän tuhatta vuotta. Tuskin Ajanlanit itsekään ovat täysin varmoja asiasta. Lapset kasvavat kuitenkin aikuisen mittoihin muutamassa kymmenessä vuodessa, ja tarkkaa ikää aikuistumiselle ei yhteisössä ole, se riippuu enemmän yksilöstä itsestään kuin yhteisön asettamista normeista. Nämä itsenäistyvät kuitenkin suhteellisen nuorina, ja viihtyvät lapsuuden jälkeen jo omissa oloissaan, ja saattavat seurailla vanhempaansa tai vanhempiaan myös lähellä aikuisikää tai lähtevät jo nuorina omille teillee.

Useimmat kontaktit, joita Ajanlaneilla on, ovat toisia Ajanlaneja. Vaikka nämä eivät välttelekään muita rotua tai näiden edustajia, eivät nämä yleensä viihdy muiden seurassa. He ovat omalla tavallaan hyvin hienostuneita, mutta samalla erakoituneita, ja kun näillä on kontakteja muihin rotuihin, niin ne ovat usein haltioita tai kääpiöitä. Kääpiöillä on erityinen suhde Ajanlaneihin, ja nämä siivekkäät olennot eivät ole niin tyhmiä, että jättäisivät sen kontaktin käyttämättä. Tämä kuitenkin rajautuu vain joihinkin Ajanlaneihin. Muut rodut suhtautuvat melko harvinaisiin Ajanlaneihin epäilevästi, sillä nämä yleensä suhtautuvat myös vähintään epäilevästi tai jopa halveksivasti muihin rotuihin. Suhtautumistapoja on kuitenkin yhtä paljon kuin Ajanlanejakin, mutta yleisesti voidaan sanoa, että suhtautuminen on epäileväistä, eikä halveksunta siivettömiä kohtaan ole harvinaista.

Ajanlanit elävät liikkuvaa elämää, ja kantavat usein koko omaisuuttaan mukaan. Elintasonsa nämä ylläpitävät myymällä ja ostamalla erilaisia tuotteita. Erityisesti nämä kauppaavat tavaroita, joita ei juuri siitä maanosasta saa helposti käsiinsä. Liikkuvan elämänsä takia nämä myös kuulevat ja näkevät paljon, ja heille maksetaan toisinaan myös uutisien kertomisesta, tai vastineeksi tiedoistaan he saavat yösijan jostain majatalosta. Toistensa kanssa nämä käyvät usein vaihtokauppaa tietojen vaihdon lisäksi. Heitä on vasta viimeisten vuosisatojen aikana alkanut myös näkyä suuremmissa kaupungeissa ja kylissä. Sitä ennen Ajanlan oli poikkeus, hyvin epätavallinen näky, ja nämä keräsivät paljon huomiota (vaikka eivät sitä välttämättä olisivat halunneet), mutta nykyään Ajanlanit ovat melko yleisiä myös kaupungeissa ja kylissä, vaikkeivat vakituisia asukkaita olekaan.