Verotus & raha

Ceresissä oikeus verojenkeruuseen on kahdella taholla: hallituksella (eli armeijan johdolla) ja kaupungeilla, joilla on hallituksen valitsema kaupunginjohtaja. Puhumme maan sisäisestä verotuksesta ja kaupungin sisäisestä verotuksesta selvyyden vuoksi. Verotuksella rahoitetaan julkisia toimia, ja varojen käytöstä, sekä verojen määrästä päättää veronkeruusta vastaava taho; hallitus tai kaupunginjohtaja.

Maan sisäisestä verotuksesta saatuja varoja käytetään armeijan tukikohtien ja varusteiden ylläpitoon, kaupungin virkamiesten ja armeijan palkkalistoilla olevien palkkaukseen, satamien ja kaupankäynnin vähäiseen tukemiseen, ja joissain tapauksissa vartijoiden palkkaukseen. Kaupunkien sisäinen verotus käyttää saamansa varat kaupungin katujen ja julkisten rakennuksien (kaupungintalot, Phoeben kaupunginkirjasto) ylläpitoon ja niiden ylläpitäjien palkkaukseen (kirjastonhoitajat, tietöitä tekevät), sekä kaupunginhallituksen jäsenten palkkoihin – ainoastaan kaupunginjohtajan palkka tulee maan hallitukselta. Vain suurimmilla kaupungeilla, Dionella, Phoebella, Anankella, Phobosilla ja Kritonilla on oikeus kerätä veroja asukkailtaan. Muitten kaupunkien ja kylien ylläpito on maan hallituksen ja asukkaiden vastuulla.

Verot kerätään yleensä Sivanin alussa, kerran vuodessa. Poikkeustilanteissa maan johto voi asettaa lisäveroja, mikäli maassa esimerkiksi soditaan. Poikkeustilanteen julistamiseen ei ole mitään tarkkoja ohjeita, mutta poikkeustilaa ei ole historian aikana käytetty milloinkaan. Veroja keräävät veronkerääjätahon tehtävään valtuutetut henkilöt, jotka saavat tarkat ohjeet verojen keruuseen ja niiden kuljettamiseen. Tarvittaessa he voivat pyytää/palkata itselleen avustajan, joka tosin ei saa toimia ilman valtuutetun verojenkerääjän valvontaa. Veronkerääjät eivät aina ole täysin rehellisiä: he saattavat periä enemmän veroa, mitä on tarpeellista, ja pitää ylimääräisen osan itsellään.

Verojen määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten paljon varallisuutta on. Mitä enemmän varallisuutta (maata, eläimiä, rakennuksia, tuloja….) on, sitä enemmän veroja pitää maksaa. Tuloista ja omaisuudesta tulee pitää kirjanpitoa ja verojenkerääjä tarkastaa kirjanpidon kerätessään veroja. Kukaan ei kuitenkaan valvo sitä, miten tarkasti ja oikein kirjanpitoon kirjataan omaisuus ja taloudenhoito: harmaata taloutta ei siis kyetä juurikaan valvomaan.
Veroja voidaan kerätä rahana, tavaroina tai eläiminä. Tarvittaessa, jos verojen maksaja ei sillä hetkellä kykene maksamaan verojaan, tälle voidaan antaa eräpäivä. Jollei veroja ole maksettu eräpäivään mennessä, menevät ne ulosottoon. Eräpäivä on yleensä kuukauden tai kahden päässä verojenkerääjän ensimmäisestä vierailusta.

Raha

Ceresissä on kaikkialla käytössä sama valuutta lähinnä kaupankäynnin takia: Näin säästytään väärinkäsityksiltä ja huijauksia voidaan vähentää.

Ceresissä on käytössä kolmenlaisia rahoja; kulta-, hopea- ja pronssiraha. Ceresläiset nimet näille ovat dene, sayr ja ner. Ne ovat yleisesti käytössä ja kuvaavat metalleja, joista rahat ovat tehty – kaikki kolme rahaa ovat siis kolikoita. Dene – eli kultaraha on kaikkein suurin ja painavin, läpimitaltaan noin kolme senttimetriä. Sen paksuus on muutaman millin, se saattaa vaihdella sen mukaan, missä ja milloin se on tehty, aivan kuten muidenkin rahojen kohdalla. Sen väri on kullanruskea, hieman ehkä kellertävä. Sayr – eli hopearaha on noin kaksi senttimetriä ja paksuudeltaan samanpaksuinen denen kanssa. Sayrin väri on harmahtava, vivahtaa hieman mustanharmaaseen. Ner on kolmesta erilaisesta kolikosta kaikkein pienin, vain noin puolitoista senttimetriä pitkä ja se on myös hieman ohuempi kuin muut rahat. Se on hopeansinertävä, vaaleampi kuin muut rahat.

Kuten arvata saattaa, dene on rahoista arvokkain. Se vastaa kymmentä sayria. Kymmenen neria vastaa yhtä sayria.

Euroissa rahat vastaavat suurinpiirtein seuraavia arvoja:

  • 1 ner = 1 €
  • 1 sayr = 10 €
  • 1 dene = 100 €

Hintataso pysyy suunnilleen samana ympäri maata, mutta vaikeasti saatavilla olevista resursseista pyydetään luonnollisesti suurempia hintoja.

Lue myös